Ikuisesti läski

Ehkä syynä on lokakuun lohduton pimeys, vettä sataa ainakin vähän joka päivä ja mereltä puhaltaa niin hyinen tuuli että se jäädyttää sielunkin. Aamuisin väsyttää eikä mikään määrä unta tunnu riittävän. Yleensä syysväsymys on alkanut jo syyskuun puolella, tänä vuonna selvisin aika pitkälle ennen kuin se iski päälle kuin hyökyaalto ja itsensä repiminen ylös tuntuu vaikeammalta kuin ikinä. 

Aamullinen vaakalukema ei myöskään antanut armoa.

Toki takana on melkein kaksi viikkoa sairastelua jolloin liikunnat ovat olleet minimissään ja kyllähän näitä selityksiä löytyy. 

Olen aikuisiällä aloittanut laihduttamisen  varmasti kymmeniä kertoja ja aina paino on pudonnut nopeasti ja helposti 10-15kg hyvin samalaisilla teoilla kuin mitä olen nyt koko vuoden yrittänyt. Toki innostus on viimeistään puolen vuoden jälkeen loppunut ja kilot tulleet takaisin. Tällä kertaa taas ei tapahdu mitään. Paino on pudonnut alkuvuodesta niin vähän että menee melkein normaalin vaihtelun piiriin. Sinnikkäästi olen kuitenkin jaksanut, jo 10,5 kuukautta. Eikä mitään tulosta. En jaksa enää keksiä että miksi. Stressi? Ikä? Jotain muuta kropassa vialla? Jatkuvat laihdutuskuurit sotkeneet elimistön lopullisesti?

Tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin. 

Tuskin tässä ihmeitä tapahtuu vaikka jatkaisinkin sinnittelyä.

Yli kaksi kuukautta siihen että päivä alkaa pitenemään ja ehkä kaikki muukin alkaa näyttää valoisalta. 

Tai sitten olen vain ikuisesti läski.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikko 11

Kannustimia kesäksi

Viikko 14